Tyypillinen kissa

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu ry ottaa vastaan useita kymmeniä kissoja, koiria, kaneja ja muita lemmikkejä vuoden aikana. Hetken aikaa työtä tehneenä alkaa nähdä jo tiettyjä trendejä tulevissa eläimissä.

Hemi, kuvassa esiintyvä pentu, tuli Pesulle silmät rähmien orpona. Hän sai oman kodin vuonna 2013.

Haluaisin sanoa, että jokainen suomalainen eläin asuu hyvässä kodissa elämänsä alusta viimeisiin henkäyksiin asti. Itseasiassa, jopa uskoin joskus näin; että eläimestä luopuminen olisi harvinaista. Saatoin vielä ymmärtää, että eläimille haluttiin etsiä uusi koti jonkun ison elämänmuutoksen vuoksi. Niin, että siitä kaverista olisi oikeasti surullista ja tuskallista luopua.

Mutta kun ei se vaan niin mene.

Äkillisesti kehittynyttä allergiaa, elämäntilanteen muuttumista tai pitovaikeuksia – kaikenlaisilla syillä niitä eläimiä meille tulee. Jotkut syistä ovat joskus totta, ja voin ymmärtää myös sen tuskan, jos rakkaasta lemmikistä joutuu luopumaan epäreilun tilanteen vuoksi.

Jaffa liittyy kotiaetsiviin syys-lokakuun vaihteessa ja edustaa tyypillistä Pesulle tulevaa kissaa noin vuotiaana kollipoikana.

Piittaamattomuutta vai tietämättömyyttä?

Tyypillinen Pesulle tuleva kissa on noin vuoden ikäinen leikkaamaton uros. Puhelimessa asiaa ei ikinä myönnetä, mutta asia huomataan tilapäiskodissa; sukukypsäksi tuleva kolli kun merkkailee leikkaamattomana. Asia olisi helposti estettävissä kastraatiolla, mutta usein siihen ei piisaa omistajalla rahaa, vaikka uusin Wii tai Pleikkari hyllystä pilkottaakin kissaa hakiessa. Varsinkin keväisin näitä casanovia tulee useita, kun naaraiden kiimailu alkaa ja aiheuttaa kolleilla merkkaamisen tarpeen. Onko kyse tiedon puutteesta vai välinpitämättömyydestä, sitä on vaikea sanoa.

Jostain syystä myös vanhempia kissoja on alkanut tulla yhdistykselle äkillisesti iskeneen kissa-allergian vuoksi. En ole lähtenyt arvailemaan, mikä taustalla on ongelmana. Nämä kissat ovat usein herttaisia kokoperheen lemmikkejä, jotka rakastavat rutiineja. Ja haluavat vain oman, pysyvän kodin eläkepäivien viettoon.

Nappi etsii edelleen ihka omaa kotia Pesun sivuilla.

Suomessa vuosittain yli 20 000 koditonta

Omistajan rehellisen piittaamaton asenne on se vaikein kohdattava. Jotenkin sitä toivoisi, että kun eläimen hankkii, siitä huolehtii alusta loppuun saakka, lääkärikäyntien, asianmukaisen hoidon ja myös ruokinnan suhteen. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu. Kissa saatetaan ottaa hetken mielijohteesta, ja ensimmäisten ongelmien tullessa vastaan siitä halutaan eroon. Vaikka sama asenne on vallalla myös muiden lajien omistajilla, jostain syystä piikki näkyy tilastoissa nimenomaan kissojen kohdalla. Noin 20 000 kissaa on vuosittain vailla kotia, arvioi Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY.

Jokaiselle niistä soisin oman, rakastavan kodin, joka kokee ne perheenjäsenenä, ei esineenä, jonka voi pistää eteenpäin kyllästymisen iskiessä.