Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu ry:n koordinaattorit ja muut aktiivitoimijat kertovat arjestaan eläinsuojelun parissa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kilpikonna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kilpikonna. Näytä kaikki tekstit
perjantai 14. lokakuuta 2016
Herra Ärrä harrastaa
Kotia etsivän punakorvakilpikonna Herran Ärrän moninaisista touhuista on valmistunut pieni filmi, käykääpä katsomassa!
maanantai 9. toukokuuta 2016
Aurinkoa!
Näin toukokuun alkuun osuu usein lämmin jakso, ja me kaikki olemme aivan auringon ilosta sekaisin. Kun mittarissa alkaa olla sopiva lämpötila eli n.+20, pääsee punakorvakilpikonnakin nauttimaan siitä oikeasta luonnon lämpölampusta. Herra Ärrä saa vaapottaa hetken vapaana pitkin pihaa hoitajan kävellessä perästä.
Kilpikonnat ovat yllättävän vikkeliä, ja maastonvärinen lätty katoaa pusikkoon heti kun selän kääntää. Konnia ei siis kannata jättää esim. lasten vahdittavaksi pihalle, vaan on rakennettava tukeva aitaus, jossa on myös varjopaikka. Punakorva on suokilpikonnana vaarassa myös kuivua, eikä sen jaloittelu vesialtaan ulkopuolella saisi kestää paria tuntia pidenpään. Pihalle voi toki rakentaa myös vesialtaan, mutta altaan syvyydelle on omat vaatimuksensa: konnan pitäisi mahtua helposti kääntymään poikittain vedessä, sillä joutuessaan ylösalaisin (esim. luiskahtaessaan laitaa vasten kiivetessään), se on vaarassa hukkua.
Kissatkin pääsevät tarhaan ja valjaissa kävelylle. Valjasulkoilu vaatii harjoittelua ensin sisällä totutellen "henkseleihin" ja kiinnipitämiseen. Myös turvallinen ulkoilupaikka, jossa esim. koirat eivät pääse säikäyttämään, on kaikkien kannalta parasta. Kissojen ulkoilusta on enemmän heinäkuun 2014 postauksessa.
Luonto alkaa olla täynnä eläinten poikasia, jotka ovat helppoja saaliita kissan kaltaiselle tehometsästäjälle. Metsästyslaki säätää koirien kiinnipitoajaksi 1.3.–19.8., eikä koiraa saa muulloinkaan pitää irti ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Lisäksi järjestyslaki mainitsee erikseen vielä taajamat, kuntopolut, uimarannat ja vastaavat kiinnipitoalueiksi. Kissojen kohdalla laki on tulkinnanvaraisempi, mutta olkaa kaikki vastuuntuntoisia lemmikinomistajia ja pitäkää myös luonnoneläinten puolta huolehtimalla kissojen turvallisesta ulkoilusta vain joko tarhassa tai valjaissa.
| Herra Ärrä nauttimassa ensimmäisistä +20 -päivistä, tässä jo naama ihan mullassa. |
Kilpikonnat ovat yllättävän vikkeliä, ja maastonvärinen lätty katoaa pusikkoon heti kun selän kääntää. Konnia ei siis kannata jättää esim. lasten vahdittavaksi pihalle, vaan on rakennettava tukeva aitaus, jossa on myös varjopaikka. Punakorva on suokilpikonnana vaarassa myös kuivua, eikä sen jaloittelu vesialtaan ulkopuolella saisi kestää paria tuntia pidenpään. Pihalle voi toki rakentaa myös vesialtaan, mutta altaan syvyydelle on omat vaatimuksensa: konnan pitäisi mahtua helposti kääntymään poikittain vedessä, sillä joutuessaan ylösalaisin (esim. luiskahtaessaan laitaa vasten kiivetessään), se on vaarassa hukkua.
![]() | |
| Fanny-kissa harjoittelemassa valjastelua. Vähän vielä jännittää, mutta keväinen piha tarjoaa niin paljon kiinnostavaa ihmeteltävää, että uteliasuus voittaa. |
Kissatkin pääsevät tarhaan ja valjaissa kävelylle. Valjasulkoilu vaatii harjoittelua ensin sisällä totutellen "henkseleihin" ja kiinnipitämiseen. Myös turvallinen ulkoilupaikka, jossa esim. koirat eivät pääse säikäyttämään, on kaikkien kannalta parasta. Kissojen ulkoilusta on enemmän heinäkuun 2014 postauksessa.
Luonto alkaa olla täynnä eläinten poikasia, jotka ovat helppoja saaliita kissan kaltaiselle tehometsästäjälle. Metsästyslaki säätää koirien kiinnipitoajaksi 1.3.–19.8., eikä koiraa saa muulloinkaan pitää irti ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Lisäksi järjestyslaki mainitsee erikseen vielä taajamat, kuntopolut, uimarannat ja vastaavat kiinnipitoalueiksi. Kissojen kohdalla laki on tulkinnanvaraisempi, mutta olkaa kaikki vastuuntuntoisia lemmikinomistajia ja pitäkää myös luonnoneläinten puolta huolehtimalla kissojen turvallisesta ulkoilusta vain joko tarhassa tai valjaissa.
tiistai 9. helmikuuta 2016
Konnan elämää maalla
Kilpikonnat ovat hyvin pitkäikäisiä ja siksi moni joutuukin jossain elämäntilanteessa etsimään konnalleen uutta kotia. Meillä tilapäiskodissa hoidossa olevan Herra Ärrän tarina on hieman erilainen: joku vastuuton päätti hankkiutua siitä eroon päästämällä sen järveen. Vuoden 2016 alusta punakorvakilpikonnat on luokiteltu EU:ssa torjuttaviin vieraslajeihin, ja luontoonpäästäminen on kielletty, samoin kuin maahantuonti ja myynti. Olemassa olevat lemmikit vaihtavat vielä pitkään omistajia, eikä laki suoranaisesti ole tarkoitettukaan puuttumaan siihen.
Herra Ärrä siis pelastui, ja polskii nyt onnellisena 2-metrisessä altaassaan ja lämmittelee lämpölampun alla. Itselläni oli ennestään kokemusta vain akvaariokaloista, joten ennen konnan saapumista perehdyin ahkerasti kaikkeen tietoon punakorvista. Tai ei ihan kaikkeen, sillä konnista liikkuu paljon väärää tietoa netin keskustelupalstoilla. Kun hoidon faktat ovat hallussa, konna sinällään on melko helppo lemmikki (vrt. paljon huomiota vaativa koira), mutta ison altaan puhtaanapito vaatii kyllä työtä. Ja vettä kuten saimme huomata.
Meillä on nimittäin oma kaivo täällä maalla, ja ajattelimme että eipä konnan vedentarve ainakaan näy meillä vesimaksuissa. Mutta tulikin harvinaisen lämmin ja aurinkoinen syksy; syys-lokakuussa satoi tihkuamalla vain pari kertaa. Ja niinhän siinä kävi että vedenvaihdon yhteydessä kaivokin tyhjeni! Onneksi vettä alkoi taas tulla vaikka sinä iltana jäikin itseltä suihku väliin. Uutta pohjavettä alkoi muodostua kunnolla marraskuun runsaiden sateiden myötä. Syysmyrsky toi myös yhden pidemmän sähkökatkon, mutta konna ei onneksi ole niin herkkä suodattimen pysähtymiselle kuin kalat. Talo pysyi lämpimänä kahden takan ansiosta.
Herra Ärrä on viriili parikymppinen ja osoittautui hyvin seuralliseksi. Se oli jo tottunut muihin eläimiin, ja seurailee mielellään kissoja, jotka kyllä väistävät sitä. Uidessaan se suorastaan hermostuu, jos ohikulkija ei jää odottamaan sitä – "hermostumiseksi" tulkitsemme veden polskimisen kovaa, sillä konna rauhoittuu heti, kun odottaa sitä ja kävelee hitaammin, että se saa uida vieressä tuon 2 metriä!
Herra Ärrä myös mieluusti syö kädestä, vaikka oppaissa neuvotaankin että sen pitäisi antaa syödä yksin. Herra kurottelee ruokinta-altaastaan suu auki että tänne sitä katkarapua! Käsinsyöttämällä muutaman palan saa ainakin annettua elintärkeän ravintolisän niin ettei se liukene veteen. Ruoka on maistunut aiemmin liiankin hyvin ja konna on vähän pulskassa kunnossa, mutta paastopäivät ja rajattu ravintomäärä toivottavasti saavat sen nyt taas kunnon mittoihin.
Herra Ärrä etsii edelleen omaa kotiaan Pesun sivuilla, sieltä löydät myös Hilman, kauniin ja kiltin punakorvakilpparinaaraan. Käyhän tutustumassa!
![]() |
| Herrä Ärrä on sangen ihastunut kiviin, joita se tanssittaa joka päivä: kiviä pyöräytetään muutama kerta ympäri kosiotanssissa. Onneksi vastapuoli ei lämpene! |
Herra Ärrä siis pelastui, ja polskii nyt onnellisena 2-metrisessä altaassaan ja lämmittelee lämpölampun alla. Itselläni oli ennestään kokemusta vain akvaariokaloista, joten ennen konnan saapumista perehdyin ahkerasti kaikkeen tietoon punakorvista. Tai ei ihan kaikkeen, sillä konnista liikkuu paljon väärää tietoa netin keskustelupalstoilla. Kun hoidon faktat ovat hallussa, konna sinällään on melko helppo lemmikki (vrt. paljon huomiota vaativa koira), mutta ison altaan puhtaanapito vaatii kyllä työtä. Ja vettä kuten saimme huomata.
![]() |
| Konna kodissaan, joka on tässä juuri vedenvaihdon yhteydessä ilman valaisimia. 700-litrainen akvaario kaikkine varusteineen ja kaappeineen on mahdollista ostaa konnan mukana. |
Herra Ärrä on viriili parikymppinen ja osoittautui hyvin seuralliseksi. Se oli jo tottunut muihin eläimiin, ja seurailee mielellään kissoja, jotka kyllä väistävät sitä. Uidessaan se suorastaan hermostuu, jos ohikulkija ei jää odottamaan sitä – "hermostumiseksi" tulkitsemme veden polskimisen kovaa, sillä konna rauhoittuu heti, kun odottaa sitä ja kävelee hitaammin, että se saa uida vieressä tuon 2 metriä!
![]() |
| Herra Ärrä tulee hyvin toimeen muiden lemmikkien kanssa. Kuvassa tilapäiskodin oma kissa. |
Herra Ärrä myös mieluusti syö kädestä, vaikka oppaissa neuvotaankin että sen pitäisi antaa syödä yksin. Herra kurottelee ruokinta-altaastaan suu auki että tänne sitä katkarapua! Käsinsyöttämällä muutaman palan saa ainakin annettua elintärkeän ravintolisän niin ettei se liukene veteen. Ruoka on maistunut aiemmin liiankin hyvin ja konna on vähän pulskassa kunnossa, mutta paastopäivät ja rajattu ravintomäärä toivottavasti saavat sen nyt taas kunnon mittoihin.
Herra Ärrä etsii edelleen omaa kotiaan Pesun sivuilla, sieltä löydät myös Hilman, kauniin ja kiltin punakorvakilpparinaaraan. Käyhän tutustumassa!
sunnuntai 27. heinäkuuta 2014
Konna Kontiola
Kissat, kanit ja koirat ovat Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen yleisimpiä kodinetsijöitä. Joskus harvakseltaan kotia etsivien joukossa on myös matelijoita. Yksi heistä on Konna Kontiola, noin 1-vuotias punakorvakilpikonna. Hän odottelee sitä omaa loppuelämän kotia tilapäiskodissa Valkeakoskella.
Konna Kontiola on valloittava ja virkku tapaus, joka tarkkailee huolellisesti kaikkea mitä sen ympäristössä tapahtuu. Konna on vielä pienikokoinen, mutta se omaa valtavan ruokahalun: sen oman pään kokoinen kalanpala katoaa sen kitaan alta aikayksikön! Kala onkin Konnan suurta herkkua, ja kasviksia napostellaan vasta kun muuta ei ole tarjolla. Myös kuivatut tubifex-toukat ovat Konnan lempiruokalistan kärkipäässä. Monipuolisen ruokavalion opettelu onkin vielä kesken.
Syömisen lisäksi Konnan päivät kuluvat uiskennellessa 250-litraisessa akvaariossa, jota on muuteltu punakorvakilpikonnan tarpeita vastaavaksi. Kaarnanpalasta Konnalle on rakennettu lekottelualusta, johon se kroolailtuaan tarpeeksi kiipeää ketterästi lämmittelemään. Lamput lämmittävät lekottelualustan miellyttävän lämpöiseksi, jotta siinä voi ottaa mukavat päivälevot ennen seuraavaa uintituokiota. Uimasilleenkin Konna pulahtaa yllättävän nopeasti, erityisesti jos se kokee jonkin vaaran uhkaavan sitä. Sen pienissä raajoissa on yllättävän paljon voimaa.
Konnan touhut kiinnostavat myös tilapäiskodin muita eläinasukkeja. Aikaisemmin tässä blogissa esitellyt kissatyttöset Muru ja Nappi seurailevat usein mielenkiinnolla kun Konna ui altaassaan. Erityisesti Murun on välillä aivan pakko tavoitella tassulla Konnaa akvaarion ulkopuolelta käsin. Konna taas ei välitä kissoista tuon taivaallista: se näyttää tietävän, että kissojen ja konnien maailmoja erottaa paksu akvaariolasi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








